Vakausvaluutat (stable coin) avain lohkoketjuteknologian massakäyttöön

Published on LinkedIn by Juha Viitala – September 25, 2019September 25, 2019

LinkedIn: Juha Viitala

Ecosystem & Blockchain strategist. Author, Advisor & Head of Blockchain, Co-founder at Bering & Company Ltd

Kesäkuussa 2019 Facebook ilmoitti kunnianhimoisesta Libra-hankkeesta, jonka tavoitteena on muodostaa verkosto vahvoista eri internetin toimijoista ja alustoista (1). Libra-verkko olisi alusta Libra-virtuaalivaluutalle, jonka tarkoitus on ensin toimia verkon maksujärjestelmänä, ja pidemmällä aikavälillä mahdollisesti muodostaisi oman erillisen valuutan. Libra perustuu lohkoketjupohjaiseen virtuaalivaluuttaan, jonka arvo on vakautettu.

Teksti on löyhästi jatkoa edelliseen artikkeliin Facebook Libra-projektin taustoista.

Hanke herätti heti syntyessään laajalti vastustusta. Suomen Pankin digitalisaatioasiantuntija Aleksi Grym kuvaili hanketta puolivillaiseksi ja sen teknistä toteutusta “hassuksi” (2). USA:n keskuspankin johtaja Jerome Powell pyysi keskeyttämään virtuaalivaluutan kehittämisen, tähän yhtyi Ranskan valtiovarainministeri Bruno Le Maire, joka myöhemmin syyskuussa yhdessä Saksan valtiovarainministerin kanssa esitti uhkauksen, että he yhdessä estävät Libran tulemisen EU:n (3). Vaivautui jopa presidentti Donald Trump lyttäämään niin Libran kuin muut virtuaalivaluutat twiitissään (4).

Keskuspankkien ja perinteisen pankkisektorin huoli on vaihtoehtoisen maksujärjestelmän ja -valuutan tulo markkinoille, mistä voisi tulla kilpailija nykyään valtioiden monopolina toimivalle fiat-valuuttajärjestelmälle. Myös yksilönsuoja ja yhä vahvempi datan keskittyminen jo ennestään vahvojen tahojen käsiin nähdään isoina huolina markkinoilla.
“Fiat-raha tarkoittaa sinänsä arvoltaan merkityksetöntä vaihdannan välinettä, jonka arvo perustuu hallinnon luomiin säännöksiin tai lakeihin, sekä ihmisen perusteettomaan käsitykseen sen arvosta, eikä mihinkään vaihdantavälineen itsensä konkreettiseen ominaisuuteen.” Wikipedia
Eikä huolet ovat tuulesta temmattu, jos ajatellaan Facebookin ja muiden data-jättiläisten asemaan nykyisinä tiedon ja informaation jakelijoina ja lisätään yhtälöön vielä raha, maksaminen ja säätäminen. On riskinä, että ennestään suurten toimijoiden valta kasvaa käsittämättömiin mittasuhteisiin. Kiinan kehityksestä voi hakea tähän analogioita.

Omatkin huolissaan 

Hanke kirvoitti myös laajaa vastustusta lohkoketju- ja kryptovaluuttapiireissä. Siinä missä keskuspankit ovat huolissaan rahan irtoamisesta valtiosta, yksityisyydensuojasta ja hallinnanmenetyksestä valuuttamarkkinoilla, alan toimijoita huoletti isojen korporaatioiden saapuminen samaan pöytään, järjestelmien matalampi hajautuksen aste ja luottamuspula niin verkkoon kuin sen perustajiin. Suosittu teknologiajulkaisu Techcrunch julkaisi raflaavasti, että “Kierot Facebook-kehittäjät eivät varasta pelkästään dataasi, vaan myös rahasi” (5). Molempien huolet ovat perusteltuja ja argumentoitavissa.

Mutta kehityksellä on tapana edetä, vaikka ympäristö ja hallitsevat voimat sitä estelevätkin.

Virtuaalivaluutat ja lohkoketjuteknologia ovat olleet alusta saakka melko libertalistinen liike, joiden on katsottu voivan demokratisoida niin datan omistuksen kuin mahdollisuuden hallita omaa taloutta ilman, että valtio, diktaattorit tai markkinavoimat pystyvät sitä estämään tai vääristelemään.
“Nyt lohkoketjun lupaus vapauttaa meidän korporaatioiden ikeestä on uhattuna”.
Vanha sääntely ei toimi uusiin instrumentteihin 

Satoshi Nakamoto julkaisi vuonna 2008 white paperin “Bitcoin: A Peer-to-Peer Electronic Cash System”, joka kuvasi konseptin digitaalisesta arvojärjestelmästä, missä ei ole keskitettyä liikkeellelaskijaa tai yhtä hallinnoivaa tahoa. Pian tämän jälkeen julkaistiin Bitcoin-verkko, joka mahdollisti ensimmäisen virtuaalivaluutan toiminnan kuvatulla tavalla. Bitcoin on kehittynyt merkittävästi kuluneen 10 vuoden aikana ja se on osaltaan osoittanut järjestelmän toimivuuden arvon säilyttämiseen ja vaihdantaan ilman perinteisiä finanssialan toimijoita.

Bitcoin esitteli markkinoille myös tavan laskea liikkeelle lohkoketjupohjaisia arvojärjestelmiä, ilmiö saavutti lakipisteen vuonna 2017, jolloin markkinoille virtasi valtavia määriä sijoittajia ja riskirahaa. Uusi rahakkeita lanseerattiin satoja ja markkina ylikuumeni nopeasti. Tammikuussa 2018 virtuaalivaluuttoja oli markkinoilla miltei 1500 erilaista ja niiden yhteenlaskettu markkinarvo oli yli 800 miljardia euroa. Myös Bitcoinin arvo kävi huipussaan ja saavutti miltei 20.000 US-dollarin rajapyykin.

Sittemmin markkina ovat viilentyneet, puhutaan kryptotalvesta ja kuplan puhkeamisesta. Markkinoille kuitenkin virtasi merkittävästi pääomia ja voidaan katsoa, että teknologiaan ja protokollakehitykseen on voitu panostaa nyt suojassa turhalta hypeltä.

Hajautettuhin järjestelmiin on lähes aina sisäänrakennettu arvomekanismi, jolla pyritään varmistamaan verkon eri toimijoiden intressit hajautetun ympäristön pyörittämiseen. Liikkeellelasketuista arvojärjestelmistä käytetään useita eri nimikkeitä, puhutaan rahakkeista, poleteista, virtuaali- ja kryptovaluutoista. Allekirjoittanut pyrki lanseeraamaan kirjassa Lohkoketju – Tiekarrta päättäjille termin dipoli, joka kuvaisi digitaalista polettia. Termistö on edelleen vakiintumatta.

Karkeasti arvojärjestelmät voidaan jakaa käyttötapauksen mukaan kolmeen eri kategoriaan.

1. Virtuaalivaluutat ovat maksuvälineitä, digitaalista rahaa, jolla voidaan maksaa erilaisia palveluita ja säilyttää arvoa.

2. Hyödykevaluutat (utility token) antavat käyttöoikeuden tiettyyn palveluun, ja ovat eräänkaltaisia prepaid-järjestelmiä.

3. Digitaaliset arvopaperit (security token) kuvastavat erilaisia digitaalisia omaisuuseriä, joilla voidaan osoittaa omistus tai osaomistus esimerkiksi osakkeesta, obligaatiosta tai vaikka kiinteistöstä.

Erityyppisten rahakelajien laaja kirjo ja käyttökohteet aiheuttavat vaikeutta tulkita niitä lainsäätäjien ja vaikka verottajan näkökulmasta. Esimerkiksi Bitcoin on osiltaan valuutta ja arvopaperi. Toinen laajalti käytössä oleva järjestelmä Ethereum, ja sen sisäänrakennettu arvojärjestelmä Ether on sekoitus kaikkia edellämainittuja kategorioita.

Toimivan lainsäädännän kannalta olisi tärkeää, että eri tyyppiset arvojärjestelmät ja omaisuuserät tunnistettaisiin ja niille olisi oma sääntely.

Vakausvaluutta eli stable coin 

Yksi suurimpia esteitä virtuaalivaluuttojen yleistymiselle maksuvälineenä on ollut niiden epävakaa hintakehitys, nopeat ja suuret muutokset jopa päivänsisäisissä kursseissa. Mikäli hinta ilmoitetaan esimerkiksi Bitcoinina voi sen euromääräinen hinta heitellä merkittävästi lyhyessä ajassa. Tämä ei ole ideaali ominaisuus maksuvaluutalle.

Toinen ongelma on virtuaalivaluuttojen epämääräisyys ja vaikeakäyttöisyys. Jos käytettävyys, rahan alkuperä tai sitä hallinnoiva yhteisö ei herätä luottamusta ei teknologisella luottamuksella ole juuri arvoa.

Markkinat ovat lähteneet ratkaisemaan ongelmaa julkaisemalla erilaisia vakaita virtuaalivaluuttoja (stable coin), joiden arvo on sidottu esimerkiksi dollarin tai euron kurssiin. Tällöin käyttäjä pystyy hahmottamaan valuutan arvon ja siihen ei vaikuta markkinoiden volaliteetti. Lisäksi vakausvaluuttoja hallinnoivat tahot, ovat usein tuttuja toimijoita, tällöin yhdistyvät psykologinen luottamus ja teknologinen luottamus, mikä on tärkeää kun puhutaan rahasta. Erilaisista vakausvaluuttahankkeista on viime kuukausina julkaisseet suunnitelmia mm. IBM, J.P. Morgan, Walmart ja muutamat kansallisvaltiot.

Tähän saakka tunnetuimpia ja käytetyimpiä vakausvaluuttoja ovat olleet eri markkinapaikkojen liikkeelle laskemat valuutat, joilla voidaan käydä kauppaa yleisimmistä virtuaalivaluutoista. Tälläisiä ovat esimerkiksi Tether (USDT) ja Binance USD, jotka molemmat on sidottu USD:n kurssiin.

Myös Facebookin esittelemä Libra-valuutta perustuu vakausmekanismiin, jossa sen arvo on sidottu eri fiat-valuutoista muodostuvaan valuuttakoriin, ja niiden arvojen keskiarvoon. Tämän hetkisen tiedon mukaan Libran valuuttakori muodostuu 50% US-dollarista ja 50% eurosta, punnasta, Japanin yenistä ja Singaporen dollarista (6). Libra-valuutan taustalla oleva Libra-järjestö ylläpitää valuuttakoria ja laskee liikkeelle ja poistaa markkinasta uutta valuuttaa sitä mukaan kun sitä ostetaan tai myydään.

Avain massamarkkinoille ja julkiseen käyttöön 

Käteisen käyttö maailmassa vähenee koko ajan. Pohjoismaissa ja etenkin Kaukoidässä ollaan monella osin tilanteessa, jossa käteistä rahaa ei enää huolita ja sen käyttöä säädellään voimakkaasti. Samalla perinteinen rahajärjestelmä on hidas ja perustuu vanhanaikaiseen teknologiaan. Eri tahojen väliset rahansiirrot vaativat useita välikäsiä ja ovat kalliita. Digitaaliset rahajärjestelmät ovat alkaneet kiinnostamaan myös eri maiden keskuspankkeja, joissa on useita kokeiluita menossa aiheen ympärillä.

Elokuussa Kiinan keskuspankki ilmoitti omasta digitaalisesta valuutasta, joka perustuisi yuaniin sidottuun kurssiin ja tulisi ensivaiheessa pankkien väliseen maksatukseen ja tasauskirjanpitoon. Markkinoilla spekuloidaan, että juuri Facebooking Libra-projekti vauhditti Kiinan suunnitelmia, ja puhutaan jopa Kiinan pyrkimyksestä suojella kansallista valuuttaansa yuania (7).

Hallitusten, keskuspankkien ja julkisten tahojen tuki virtuaali- ja vakausvaluutoille on monella tapaa elinehto, mutta vanhanaikanen säännöstely ja hitaat lakien valmisteluprosessit vaikeuttavat tätä tietä.

Libra-hanke on poikkeuksellisen laaja ja se tulee vaikuttamaan globaalisti asenteisiin ja sääntelyyn. Kävipä Libralle lopulta miten tahansa on se jo nyt saanut mantereet liikkeelle.

Valtioiden digitaaliset rahahankkeet, julkisen sektorin laajat kokeilut lohkoketjuteknologian hyödyntämiseen, sekä Libran kilpailijoiden vastineet ovat laajudeltaan niin vaikuttavia, että ne yksin kiihdyttävät teknologian maturiteettiä, sekä markkinoiden dynaamisuutta ilmiön suhteen.

Juha Viitala

Head of Blockchain @ Bering & Company Oy

  1. www.beringcompany.fi/academy/facebook-julkaisee-oman-rahan-libran-pyrkii-yhtenaiseen-globaaliin-markkinaan
  2. https://www.hs.fi/talous/art-2000006146633.html
  3. https://yle.fi/uutiset/3-10967507
  4. https://www.wired.com/story/president-trump-latest-critic-facebooks-libra/
  5. https://techcrunch.com/2019/06/18/libra-analytica/
  6. https://www.coindesk.com/facebook-libra-pushes-back-at-claims-project-is-threat-to-financial-stability
  7. https://www.technologyreview.com/f/614314/china-is-about-to-launch-its-own-digital-currency-heres-what-we-know-so-far/

‍Bering & Company on hajutettujen järjestelmien ja ekosysteemien suunnittelija ja toteuttaja. Nousevat teknologiat, kuten tlohkoketjut, koneoppiminen ja teollinen internet (IoT) luovat ennen näkemättömiä liiketoimintamahdollisuuksia, mutta samalla koettelevat yritysten ja organisaatioiden kykyä innovoida ja uudistua. Yhä useampi toimiala ratkaisee ongelmia ekosysteemeissä ja niiden ympärille rakentuu data-talouksia ja uusia tapoja tehdä liiketoimintaa. Autamme organisaatioita tunnistamaan uutta liiketoimintaa, sekä autamme muutoksen käynnistämisessä ja sen eteenpäin viemisessä.

 

 

 

Published By

 

Juha Viitala

Juha Viitala

Ecosystem & Blockchain strategist. Author, Advisor & Head of Blockchain, Co-founder at Bering & Company Ltd

Follow

Facebookin lanseeraama Libra-hanke sai monelta taholta murskakritiikin. Kuitenkin sen vaikutukset nähdään jo ympäri maailmaa. Kiina kiihdytti heidän digitaalista valuuttaprojektiaan. Useat muut organisaatioit ovat julkaisseet kilpailevia projekteja Libralle. mm. Walmart. Lainsäätäjät ja hallitukset ovat heränneet ymmärtämään, että kyse ei ole enää bitcoinista vaan pian meillä kaikilla on mahdollisuus käyttää erilaisia digitaalisia arvojärjestelmiä. Kyseessä on virtulaalivaluuttojen seuraava sukupolvi, vakausvaluutta (stable coin), jolla saadaan virtuaalivaluuttojen hyödyt; ohjelmoitavuus, vaihdettavuus, auditoitavuus ja realiaikaisuus yhdistettyä vakaaseen arvoon ja lopulta jopa realivakuuteen. Uhkana kuitenkin on, että yhteisöjen, kuten Facebookin Libra-verkko, alulle panevat rahajärjestelmät rupeavat kilpailemaan valtioiden ja keskuspankkien rahajärjestelmien kanssa. Raha on perinteisesti ollut valtioiden monopoli. Väitän, että digitaaliset vakausvaluutat ovat rahan tulevaisuus ja avain lohkoketjuteknologian yleistymiselle. #lohkoketju

2 comments

article-comment__guest-image

Sign in to leave your comment
Show more comments.

 

Content retrieved from: https://www.linkedin.com/pulse/vakuusvaluutat-stable-coin-avain-massak%25C3%25A4ytt%25C3%25B6%25C3%25B6n-juha-viitala/?trackingId=Bym8lg9oSTe1oPAlZkKH6g%3D%3D.

HS. 27.9.2019 – Imogen Heap aikoo mullistaa musiikkiteollisuuden

Teknologia

Brittiartisti Imogen Heap aikoo mullistaa musiikkiteollisuuden ja saa siihen 100 000 euron rahoituksen Suomesta

Imogen Heapilla on käynnissä kunnianhimoinen, maailmanlaajuinen projekti, jota Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra rahoittaa.

 

Imogen Heap pukeutui Helsingin-vierailullaan suomalaisen ompelijamestari Paula Malleuksen suunnittelemaan kierrätysasuun. (KUVA: kari pullinen)

Grammy-palkittu brittiartisti Imogen Heap on päättänyt mullistaa musiikkiteollisuuden. Tavoitteena on, että musiikintekijät saavat heille kuuluvat korvaukset myös digitaalisista musiikkipalveluista. Nyt tekijöillä itsellään ei ole mahdollisuutta hallita tilannetta.

Keskiviikkona Heap kävi kertomassa Mydata-konferenssissa Helsingissä, miten se voisi onnistua.

Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Heap sai ahaa-elämyksensä viitisen vuotta sitten, kun hän törmäsi ensimmäistä kertaa lohkoketjuteknologiaan, joka oli silloin ”new tech on the block”.

Lohkoketju on yhdistelmä useita eri teknologioita. Hyvin pelkistetysti lohkoketjun voisi ajatella tietokantana, jossa jokainen tieto näkyy kaikille samanlaisena. Näitä tietoja ei voi muokata ilman, että jokainen lohkoketjuun osallistuva huomaisi sen.

Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Lisäksi kaikki tietoihin tehdyt muutokset jäävät pysyvästi tarkisteltavaksi. Tällaisen teknologian avulla voi tehdä esimerkiksi sopimuksia.

Lohkoketjun suuri lupaus onkin, että sen avulla eri osapuolten väliltä voi tiputtaa turhat välikädet ja tehdä sopimuksista tai vaikkapa kirjanpidosta ja erilaisista rekistereistä täysin läpinäkyviä.

Lue lisää: Lohkoketjuteknologia voi mullistaa tapamme tehdä asuntokauppoja ja käydä oikeutta

Imogen Heap kävi kertomassa Mycelia-hankkeestaan Mydata-konferenssissa Helsingissä keskiviikkona. (KUVA: kari pullinen)

Heapin mielestä lohkoketju oli vastaus juuri niihin ongelmiin, jotka häntä musiikkiteollisuudessa turhauttivat.

Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Inspiroiduin sen potentiaalista.”

Ongelmat ovat tällaisia: Kappaleiden tekijänoikeustiedot ovat epätarkkoja, niissä on virheitä ja niistä on erilaisia versioita eri musiikkipalveluissa. Sen takia korvauksetkaan eivät aina päädy niille, joille ne kuuluisivat.

Musiikintekijöillä ei itsellään ole mahdollisuutta hallita ja korjata näitä tietoja esimerkiksi erilaisissa musiikin striimauspalveluissa eikä välttämättä edes mahdollisuutta päästä tarkistelemaan kuuntelukertoja.

Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Korvauksien saaminen digitaalisista musiikkipalveluista saattaa kestää jopa pari vuotta, ja monesti iso osa niistä katoaa matkalla erilaisille välikäsille.

Uusi systeemi palauttaisi musiikintekijöille oikeuden omaan dataansa.

Imogen Heap päätyi ideaan musiikintekijöiden omasta verkkoalustasta, joka rakentuisi lohkoketjun varaan. Sen nimi on Mycelia.

Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Ajattelin luovani jonkinlaisen kaikkivoivan jutun, joka lohkoketjun mahdollistamien älysopimusten avulla muuttaisi kappaleita rahaksi. Sitten tajusin, ettei se tule onnistumaan kuin joskus hamassa tulevaisuudessa.”

Ensin olisi luotava pohjaksi systeemi, jossa jokainen musiikintekijä on tunnistettavissa. Sitä varen Myceliaan on luotu Creative passport, joka on ikään kuin musiikintekijöiden digitaalinen identiteetti.

Musiikintekijä voi liittää sinne kaiken itseään koskevan tiedon teoksiensa lisäksi esimerkiksi profiilitiedoistaan, keikkakalenteristaan ja yhteistyökumppaneistaan.

Tiedot ovat avoimen rajapinnan ansiosta kaikkien musiikkiteollisuudessa mukana olevien hyödynnettävissä ja siirrettävissä heidän omiin järjestelmiinsä. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi Spotify tai Youtube voi hankkia kappaleiden tiedot Heapin luomasta systeemistä.

”Musiikintekijöiden ei tarvitsisi enää kirjoittaa samoja asioita sataan kertaan eri paikkoihin. Kun tieto olisi päivitetty Creative passportiin, se olisi kaikkien saatavilla, käytettävissä ja varmasti oikein.”

Tämä palauttaisi musiikintekijöille oikeuden omaan dataansa.

”Sitra on ainoa taho, joka on rahoittanut meitä.”

Mycelian kautta artistit olisivat myös halutessaan eri toimijoiden tavoitettavissa, esimerkiksi kun vaikkapa elokuvaan etsitään tietynlaista musiikkia.

Nykyään musiikkiteollisuus on rakentunut niin, että tällaiset mahdollisuudet kasautuvat Imogen Heapin mukaan niille, jotka ovat jo ennestään tunnettuja, kuten hänelle itselleen.

Eikä valtava enemmistö musiikintekijöistä edes ole musiikkiteollisuuden piirissä, koska heillä ei ole levy-yhtiötä tai julkaisijaa musiikilleen, hän sanoo.

Mycelia on myös heitä varten.

Imogen Heap on tunnettu siitä, että hän hyödyntää kekseliäästi teknologiaa musiikin tekemisessä. (KUVA: kari pullinen)

Kun Imogen Heap kertoi kesällä 2018 projektistaan Future Fest -tapahtumassa Lontoossa, yleisössä olivat Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran reilun talouden johtava asiantuntija Tiina Härkönen sekä Jaana Sinipuro, joka on vastuussa Sitran Ihan-hankkeesta.

Osana Ihan-hanketta Sitra rahoittaa erilaisia reilua datataloutta edistäviä projekteja.

”Tajusimme, että Imogen Heap puhuu ihan suoraan niistä asioista, joita haluamme olla edistämässä”, Härkönen sanoo.

Heapin puheen jälkeen he kävivät Mycelian ständillä juttusilla.

Loppuvuodesta 2018 Imogen Heap lähetti Myceliasta hakemuksen Ihan-hankkeeseen. Mycelia sai 100 000 euron rahoituksen, jonka Sitra maksaa osissa aina tiettyjen väliaikatavoitteiden täyttyessä.

”Sitra on ainoa taho, joka on rahoittanut meitä. Kaikki muu on mennyt omasta taskustani. Se on iso asia meille ja antaa uskoa tälle hankkeelle”, Heap sanoo.

Hän kertoo, että Mycelia on ”non-profit” eli voittoa tavoittelematon projekti, koska muuten siitä tulisi jälleen vain yksi välikäsi musiikintekijöiden ja siitä maksavien toimijoiden väliin.

”Pian alamme syöttää tietoja järjestelmään ja testaamaan, miten tämä toimii. Ensi vuoden alussa Creative passport menee julkiseksi.”

Heap on järjestänyt noin 50 kaupungissa ympäri maailmaa työpajoja.

Oikeastaan ei ole yhtään yllättävää, että tällaista kunnianhimoista projektia on kehittämässä juuri Imogen Heap. Heap on tunnettu siitä, että hän hyödyntää mielikuvituksellisesti teknologiaa musiikin tekemisessä.

Hän on esimerkiksi kehittänyt yhdessä työryhmän kanssa kahdeksan vuoden ajan Mimu-nimisiä sensorikäsineitä, joita hän käyttää keikoilla syntetisaattoreiden ja muiden elektronisten instrumenttien sekä äänisignaalien ohjaamiseen.

Mimu-hansikkaat ovat nykyään myynnissä kenelle tahansa.

Lue lisää: Imogen Heap toi lavalle teknologian ihmeet ja osoitti, miten ihmisääni on yhä niitä suurempi

Myceliaan liittyen Heap on järjestänyt noin 50 kaupungissa ympäri maailmaa työpajoja, joihin hän on kutsunut muita musiikintekijöitä.

”Huonoimmillaan työpajaan on ilmestynyt viisi ihmistä. Mutta monet ovat olleet todella suosittuja.”

Helsingissä tällainen työpaja oli viime talvena.

Mycelian tulevaisuus riippuu ennen kaikkea siitä, miten innoissaan musiikintekijät lähtevät siihen mukaan.

”Nyt tämä rakentuu sen varaan, miten onnistumme jakamaan visiotamme. Koko projekti voi vain soljua huomaamatta ohi tai sitten tämä alkaa levitä kuin kulovalkea.”

Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Seuraa uutisia tästä aiheesta

 

Content retrieved from: https://www.hs.fi/teknologia/art-2000006253248.html.