Vakausvaluutat (stable coin) avain lohkoketjuteknologian massakäyttöön

Published on LinkedIn by Juha Viitala – September 25, 2019September 25, 2019

LinkedIn: Juha Viitala

Ecosystem & Blockchain strategist. Author, Advisor & Head of Blockchain, Co-founder at Bering & Company Ltd

Kesäkuussa 2019 Facebook ilmoitti kunnianhimoisesta Libra-hankkeesta, jonka tavoitteena on muodostaa verkosto vahvoista eri internetin toimijoista ja alustoista (1). Libra-verkko olisi alusta Libra-virtuaalivaluutalle, jonka tarkoitus on ensin toimia verkon maksujärjestelmänä, ja pidemmällä aikavälillä mahdollisesti muodostaisi oman erillisen valuutan. Libra perustuu lohkoketjupohjaiseen virtuaalivaluuttaan, jonka arvo on vakautettu.

Teksti on löyhästi jatkoa edelliseen artikkeliin Facebook Libra-projektin taustoista.

Hanke herätti heti syntyessään laajalti vastustusta. Suomen Pankin digitalisaatioasiantuntija Aleksi Grym kuvaili hanketta puolivillaiseksi ja sen teknistä toteutusta “hassuksi” (2). USA:n keskuspankin johtaja Jerome Powell pyysi keskeyttämään virtuaalivaluutan kehittämisen, tähän yhtyi Ranskan valtiovarainministeri Bruno Le Maire, joka myöhemmin syyskuussa yhdessä Saksan valtiovarainministerin kanssa esitti uhkauksen, että he yhdessä estävät Libran tulemisen EU:n (3). Vaivautui jopa presidentti Donald Trump lyttäämään niin Libran kuin muut virtuaalivaluutat twiitissään (4).

Keskuspankkien ja perinteisen pankkisektorin huoli on vaihtoehtoisen maksujärjestelmän ja -valuutan tulo markkinoille, mistä voisi tulla kilpailija nykyään valtioiden monopolina toimivalle fiat-valuuttajärjestelmälle. Myös yksilönsuoja ja yhä vahvempi datan keskittyminen jo ennestään vahvojen tahojen käsiin nähdään isoina huolina markkinoilla.
“Fiat-raha tarkoittaa sinänsä arvoltaan merkityksetöntä vaihdannan välinettä, jonka arvo perustuu hallinnon luomiin säännöksiin tai lakeihin, sekä ihmisen perusteettomaan käsitykseen sen arvosta, eikä mihinkään vaihdantavälineen itsensä konkreettiseen ominaisuuteen.” Wikipedia
Eikä huolet ovat tuulesta temmattu, jos ajatellaan Facebookin ja muiden data-jättiläisten asemaan nykyisinä tiedon ja informaation jakelijoina ja lisätään yhtälöön vielä raha, maksaminen ja säätäminen. On riskinä, että ennestään suurten toimijoiden valta kasvaa käsittämättömiin mittasuhteisiin. Kiinan kehityksestä voi hakea tähän analogioita.

Omatkin huolissaan 

Hanke kirvoitti myös laajaa vastustusta lohkoketju- ja kryptovaluuttapiireissä. Siinä missä keskuspankit ovat huolissaan rahan irtoamisesta valtiosta, yksityisyydensuojasta ja hallinnanmenetyksestä valuuttamarkkinoilla, alan toimijoita huoletti isojen korporaatioiden saapuminen samaan pöytään, järjestelmien matalampi hajautuksen aste ja luottamuspula niin verkkoon kuin sen perustajiin. Suosittu teknologiajulkaisu Techcrunch julkaisi raflaavasti, että “Kierot Facebook-kehittäjät eivät varasta pelkästään dataasi, vaan myös rahasi” (5). Molempien huolet ovat perusteltuja ja argumentoitavissa.

Mutta kehityksellä on tapana edetä, vaikka ympäristö ja hallitsevat voimat sitä estelevätkin.

Virtuaalivaluutat ja lohkoketjuteknologia ovat olleet alusta saakka melko libertalistinen liike, joiden on katsottu voivan demokratisoida niin datan omistuksen kuin mahdollisuuden hallita omaa taloutta ilman, että valtio, diktaattorit tai markkinavoimat pystyvät sitä estämään tai vääristelemään.
“Nyt lohkoketjun lupaus vapauttaa meidän korporaatioiden ikeestä on uhattuna”.
Vanha sääntely ei toimi uusiin instrumentteihin 

Satoshi Nakamoto julkaisi vuonna 2008 white paperin “Bitcoin: A Peer-to-Peer Electronic Cash System”, joka kuvasi konseptin digitaalisesta arvojärjestelmästä, missä ei ole keskitettyä liikkeellelaskijaa tai yhtä hallinnoivaa tahoa. Pian tämän jälkeen julkaistiin Bitcoin-verkko, joka mahdollisti ensimmäisen virtuaalivaluutan toiminnan kuvatulla tavalla. Bitcoin on kehittynyt merkittävästi kuluneen 10 vuoden aikana ja se on osaltaan osoittanut järjestelmän toimivuuden arvon säilyttämiseen ja vaihdantaan ilman perinteisiä finanssialan toimijoita.

Bitcoin esitteli markkinoille myös tavan laskea liikkeelle lohkoketjupohjaisia arvojärjestelmiä, ilmiö saavutti lakipisteen vuonna 2017, jolloin markkinoille virtasi valtavia määriä sijoittajia ja riskirahaa. Uusi rahakkeita lanseerattiin satoja ja markkina ylikuumeni nopeasti. Tammikuussa 2018 virtuaalivaluuttoja oli markkinoilla miltei 1500 erilaista ja niiden yhteenlaskettu markkinarvo oli yli 800 miljardia euroa. Myös Bitcoinin arvo kävi huipussaan ja saavutti miltei 20.000 US-dollarin rajapyykin.

Sittemmin markkina ovat viilentyneet, puhutaan kryptotalvesta ja kuplan puhkeamisesta. Markkinoille kuitenkin virtasi merkittävästi pääomia ja voidaan katsoa, että teknologiaan ja protokollakehitykseen on voitu panostaa nyt suojassa turhalta hypeltä.

Hajautettuhin järjestelmiin on lähes aina sisäänrakennettu arvomekanismi, jolla pyritään varmistamaan verkon eri toimijoiden intressit hajautetun ympäristön pyörittämiseen. Liikkeellelasketuista arvojärjestelmistä käytetään useita eri nimikkeitä, puhutaan rahakkeista, poleteista, virtuaali- ja kryptovaluutoista. Allekirjoittanut pyrki lanseeraamaan kirjassa Lohkoketju – Tiekarrta päättäjille termin dipoli, joka kuvaisi digitaalista polettia. Termistö on edelleen vakiintumatta.

Karkeasti arvojärjestelmät voidaan jakaa käyttötapauksen mukaan kolmeen eri kategoriaan.

1. Virtuaalivaluutat ovat maksuvälineitä, digitaalista rahaa, jolla voidaan maksaa erilaisia palveluita ja säilyttää arvoa.

2. Hyödykevaluutat (utility token) antavat käyttöoikeuden tiettyyn palveluun, ja ovat eräänkaltaisia prepaid-järjestelmiä.

3. Digitaaliset arvopaperit (security token) kuvastavat erilaisia digitaalisia omaisuuseriä, joilla voidaan osoittaa omistus tai osaomistus esimerkiksi osakkeesta, obligaatiosta tai vaikka kiinteistöstä.

Erityyppisten rahakelajien laaja kirjo ja käyttökohteet aiheuttavat vaikeutta tulkita niitä lainsäätäjien ja vaikka verottajan näkökulmasta. Esimerkiksi Bitcoin on osiltaan valuutta ja arvopaperi. Toinen laajalti käytössä oleva järjestelmä Ethereum, ja sen sisäänrakennettu arvojärjestelmä Ether on sekoitus kaikkia edellämainittuja kategorioita.

Toimivan lainsäädännän kannalta olisi tärkeää, että eri tyyppiset arvojärjestelmät ja omaisuuserät tunnistettaisiin ja niille olisi oma sääntely.

Vakausvaluutta eli stable coin 

Yksi suurimpia esteitä virtuaalivaluuttojen yleistymiselle maksuvälineenä on ollut niiden epävakaa hintakehitys, nopeat ja suuret muutokset jopa päivänsisäisissä kursseissa. Mikäli hinta ilmoitetaan esimerkiksi Bitcoinina voi sen euromääräinen hinta heitellä merkittävästi lyhyessä ajassa. Tämä ei ole ideaali ominaisuus maksuvaluutalle.

Toinen ongelma on virtuaalivaluuttojen epämääräisyys ja vaikeakäyttöisyys. Jos käytettävyys, rahan alkuperä tai sitä hallinnoiva yhteisö ei herätä luottamusta ei teknologisella luottamuksella ole juuri arvoa.

Markkinat ovat lähteneet ratkaisemaan ongelmaa julkaisemalla erilaisia vakaita virtuaalivaluuttoja (stable coin), joiden arvo on sidottu esimerkiksi dollarin tai euron kurssiin. Tällöin käyttäjä pystyy hahmottamaan valuutan arvon ja siihen ei vaikuta markkinoiden volaliteetti. Lisäksi vakausvaluuttoja hallinnoivat tahot, ovat usein tuttuja toimijoita, tällöin yhdistyvät psykologinen luottamus ja teknologinen luottamus, mikä on tärkeää kun puhutaan rahasta. Erilaisista vakausvaluuttahankkeista on viime kuukausina julkaisseet suunnitelmia mm. IBM, J.P. Morgan, Walmart ja muutamat kansallisvaltiot.

Tähän saakka tunnetuimpia ja käytetyimpiä vakausvaluuttoja ovat olleet eri markkinapaikkojen liikkeelle laskemat valuutat, joilla voidaan käydä kauppaa yleisimmistä virtuaalivaluutoista. Tälläisiä ovat esimerkiksi Tether (USDT) ja Binance USD, jotka molemmat on sidottu USD:n kurssiin.

Myös Facebookin esittelemä Libra-valuutta perustuu vakausmekanismiin, jossa sen arvo on sidottu eri fiat-valuutoista muodostuvaan valuuttakoriin, ja niiden arvojen keskiarvoon. Tämän hetkisen tiedon mukaan Libran valuuttakori muodostuu 50% US-dollarista ja 50% eurosta, punnasta, Japanin yenistä ja Singaporen dollarista (6). Libra-valuutan taustalla oleva Libra-järjestö ylläpitää valuuttakoria ja laskee liikkeelle ja poistaa markkinasta uutta valuuttaa sitä mukaan kun sitä ostetaan tai myydään.

Avain massamarkkinoille ja julkiseen käyttöön 

Käteisen käyttö maailmassa vähenee koko ajan. Pohjoismaissa ja etenkin Kaukoidässä ollaan monella osin tilanteessa, jossa käteistä rahaa ei enää huolita ja sen käyttöä säädellään voimakkaasti. Samalla perinteinen rahajärjestelmä on hidas ja perustuu vanhanaikaiseen teknologiaan. Eri tahojen väliset rahansiirrot vaativat useita välikäsiä ja ovat kalliita. Digitaaliset rahajärjestelmät ovat alkaneet kiinnostamaan myös eri maiden keskuspankkeja, joissa on useita kokeiluita menossa aiheen ympärillä.

Elokuussa Kiinan keskuspankki ilmoitti omasta digitaalisesta valuutasta, joka perustuisi yuaniin sidottuun kurssiin ja tulisi ensivaiheessa pankkien väliseen maksatukseen ja tasauskirjanpitoon. Markkinoilla spekuloidaan, että juuri Facebooking Libra-projekti vauhditti Kiinan suunnitelmia, ja puhutaan jopa Kiinan pyrkimyksestä suojella kansallista valuuttaansa yuania (7).

Hallitusten, keskuspankkien ja julkisten tahojen tuki virtuaali- ja vakausvaluutoille on monella tapaa elinehto, mutta vanhanaikanen säännöstely ja hitaat lakien valmisteluprosessit vaikeuttavat tätä tietä.

Libra-hanke on poikkeuksellisen laaja ja se tulee vaikuttamaan globaalisti asenteisiin ja sääntelyyn. Kävipä Libralle lopulta miten tahansa on se jo nyt saanut mantereet liikkeelle.

Valtioiden digitaaliset rahahankkeet, julkisen sektorin laajat kokeilut lohkoketjuteknologian hyödyntämiseen, sekä Libran kilpailijoiden vastineet ovat laajudeltaan niin vaikuttavia, että ne yksin kiihdyttävät teknologian maturiteettiä, sekä markkinoiden dynaamisuutta ilmiön suhteen.

Juha Viitala

Head of Blockchain @ Bering & Company Oy

  1. www.beringcompany.fi/academy/facebook-julkaisee-oman-rahan-libran-pyrkii-yhtenaiseen-globaaliin-markkinaan
  2. https://www.hs.fi/talous/art-2000006146633.html
  3. https://yle.fi/uutiset/3-10967507
  4. https://www.wired.com/story/president-trump-latest-critic-facebooks-libra/
  5. https://techcrunch.com/2019/06/18/libra-analytica/
  6. https://www.coindesk.com/facebook-libra-pushes-back-at-claims-project-is-threat-to-financial-stability
  7. https://www.technologyreview.com/f/614314/china-is-about-to-launch-its-own-digital-currency-heres-what-we-know-so-far/

‍Bering & Company on hajutettujen järjestelmien ja ekosysteemien suunnittelija ja toteuttaja. Nousevat teknologiat, kuten tlohkoketjut, koneoppiminen ja teollinen internet (IoT) luovat ennen näkemättömiä liiketoimintamahdollisuuksia, mutta samalla koettelevat yritysten ja organisaatioiden kykyä innovoida ja uudistua. Yhä useampi toimiala ratkaisee ongelmia ekosysteemeissä ja niiden ympärille rakentuu data-talouksia ja uusia tapoja tehdä liiketoimintaa. Autamme organisaatioita tunnistamaan uutta liiketoimintaa, sekä autamme muutoksen käynnistämisessä ja sen eteenpäin viemisessä.

 

 

 

Published By

 

Juha Viitala

Juha Viitala

Ecosystem & Blockchain strategist. Author, Advisor & Head of Blockchain, Co-founder at Bering & Company Ltd

Follow

Facebookin lanseeraama Libra-hanke sai monelta taholta murskakritiikin. Kuitenkin sen vaikutukset nähdään jo ympäri maailmaa. Kiina kiihdytti heidän digitaalista valuuttaprojektiaan. Useat muut organisaatioit ovat julkaisseet kilpailevia projekteja Libralle. mm. Walmart. Lainsäätäjät ja hallitukset ovat heränneet ymmärtämään, että kyse ei ole enää bitcoinista vaan pian meillä kaikilla on mahdollisuus käyttää erilaisia digitaalisia arvojärjestelmiä. Kyseessä on virtulaalivaluuttojen seuraava sukupolvi, vakausvaluutta (stable coin), jolla saadaan virtuaalivaluuttojen hyödyt; ohjelmoitavuus, vaihdettavuus, auditoitavuus ja realiaikaisuus yhdistettyä vakaaseen arvoon ja lopulta jopa realivakuuteen. Uhkana kuitenkin on, että yhteisöjen, kuten Facebookin Libra-verkko, alulle panevat rahajärjestelmät rupeavat kilpailemaan valtioiden ja keskuspankkien rahajärjestelmien kanssa. Raha on perinteisesti ollut valtioiden monopoli. Väitän, että digitaaliset vakausvaluutat ovat rahan tulevaisuus ja avain lohkoketjuteknologian yleistymiselle. #lohkoketju

2 comments

article-comment__guest-image

Sign in to leave your comment
Show more comments.

 

Content retrieved from: https://www.linkedin.com/pulse/vakuusvaluutat-stable-coin-avain-massak%25C3%25A4ytt%25C3%25B6%25C3%25B6n-juha-viitala/?trackingId=Bym8lg9oSTe1oPAlZkKH6g%3D%3D.

IS 27.9.2019 Miksei joku muu tee jotain?

Miksei joku muu tee jotain?

16 syy 2019

Kirjoittanut Kalle Isokallio | 25 Kommenttia

Hallitus on neuvoton, mutta ei hätää. Ainahan voi syyttää muita. Vaikkapa yksityisiä yrityksiä siitä, etteivät nämä investoi.

Se, että työpaikkoja syntyisi investoimalla, on nurinkurinen ajatus. Yritykset investoivat, jos ne tarvitsevat lisää kapasiteettia. Eli ensin pitää menestyä, ennen kuin kannattaa investoida. Joskus investoidaan myös siksi, että rahalla saa laitteita, joiden avulla tavaraa voi valmistaa entisen määrän vähemmällä väellä. Joka ei siis lisää työpaikkoja, vaan vähentää niitä. Joten hallituksen höpinä investoinneista on työpaikkojen lisäämisen kohdalta täyttä hölynpölyä. Hallituksen pitäisi sen sijaan huolehtia siitä, että yritykset haluavat parantaa tuotteidensa kilpailukykyä ja kasvattaa sen myötä markkinaosuuttaan markkinoilla. Sillä tavalla niitä työpaikkoja syntyy.

Lisäksi poliitikkojen tulisi ymmärtää, että kansantaloudessa pyörivää rahaa on rajallinen määrä. Eli mitä isompi osaa kuluu julkisen hallinnon pyörittämiseen, sitä vähemmän sitä riittää yritysten tuotekehitykseen ja hallituksen haikailemiin investointeihin. Siksi sen sijaan, että poliitikot neuvovat yrityksiä, heidän kannattaisi neuvoa itseään. Julkisella puolella voidaan nimittäin myös investoida laitteisiin ja ratkaisuihin, joiden avulla pystytään tuottamaan samat palvelut pienemmällä väellä. Jos vielä ymmärtäisivät, mikä ero on palvelutuotannolla ja tavaratuotannolla, siitäkin olisi apua. Palvelutuotannossa on tärkeintä maksimoida asiakasrajapinnassa tarvittavien resurssien määrä ja minimoida hallinnoimiseen tarvittavat resurssit.

Kansainvälisten tutkimusten mukaan (joita kukaan ei nykyisessä hallituksessa lue) sosiaali- ja terveyspuolen julkisissa palveluissa voidaan tuottavuutta parantaa kolmellakymmenellä prosentilla ottamalla käyttöön tekoäly ja lohkoketjuteknologia. Eli modernisoimalla julkisen puolen hallintoa, voitaisiin samalla rahalla lisätä asiakasrajapinnassa olevia resursseja kolmanneksella. Eli samalla rahalla saataisiin huimasti parempaa palvelua.

Mutta niinhän ei demarivetoinen ammattiyhdistysten talutusnuorassa ulkoileva hallitus tee. Ei tee, koska tekemättä jättäminen takaa heitä äänestäneille lokoisia hyväpalkkaisia työpaikkoja julkisen palvelun runsaissa, lisäarvoa tuottamattomissa hallintoportaissa.

Sama tutkimus kertoo, että pankkisektori voi saada aikaan saman kokoisen tuottavuusloikan tekoälyllä ja lohkoketjuilla. Ero julkiseen sektoriin on se, että pankkipuolella investoidaan jo noihin teknologioihin. Eli entistä kummemmalta kuulostaa hallituksen ininä siitä, etteivät yksityiset yritykset investoi, kun eivät itse halua investoida nopeasti tuottaviin kohteisiin. Olisiko aiheellista palkata valtioneuvostoon edes yksi valtiosihteeri, joka tietää mikä on lohkoketju ja miten tehdään pienellä rahalla toimivia tekoälysovelluksia? Tulisi samalla sisältöä hallituksen ”tulevaisuusinvestointeihin”.

Facebook Twitter Google+

Content retrieved from: https://blogit.iltalehti.fi/kalle-isokallio/2019/09/16/miksei-joku-muu-tee-jotain/.

HS. 27.9.2019 – Imogen Heap aikoo mullistaa musiikkiteollisuuden

Teknologia

Brittiartisti Imogen Heap aikoo mullistaa musiikkiteollisuuden ja saa siihen 100 000 euron rahoituksen Suomesta

Imogen Heapilla on käynnissä kunnianhimoinen, maailmanlaajuinen projekti, jota Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra rahoittaa.

 

Imogen Heap pukeutui Helsingin-vierailullaan suomalaisen ompelijamestari Paula Malleuksen suunnittelemaan kierrätysasuun. (KUVA: kari pullinen)

Grammy-palkittu brittiartisti Imogen Heap on päättänyt mullistaa musiikkiteollisuuden. Tavoitteena on, että musiikintekijät saavat heille kuuluvat korvaukset myös digitaalisista musiikkipalveluista. Nyt tekijöillä itsellään ei ole mahdollisuutta hallita tilannetta.

Keskiviikkona Heap kävi kertomassa Mydata-konferenssissa Helsingissä, miten se voisi onnistua.

Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Heap sai ahaa-elämyksensä viitisen vuotta sitten, kun hän törmäsi ensimmäistä kertaa lohkoketjuteknologiaan, joka oli silloin ”new tech on the block”.

Lohkoketju on yhdistelmä useita eri teknologioita. Hyvin pelkistetysti lohkoketjun voisi ajatella tietokantana, jossa jokainen tieto näkyy kaikille samanlaisena. Näitä tietoja ei voi muokata ilman, että jokainen lohkoketjuun osallistuva huomaisi sen.

Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Lisäksi kaikki tietoihin tehdyt muutokset jäävät pysyvästi tarkisteltavaksi. Tällaisen teknologian avulla voi tehdä esimerkiksi sopimuksia.

Lohkoketjun suuri lupaus onkin, että sen avulla eri osapuolten väliltä voi tiputtaa turhat välikädet ja tehdä sopimuksista tai vaikkapa kirjanpidosta ja erilaisista rekistereistä täysin läpinäkyviä.

Lue lisää: Lohkoketjuteknologia voi mullistaa tapamme tehdä asuntokauppoja ja käydä oikeutta

Imogen Heap kävi kertomassa Mycelia-hankkeestaan Mydata-konferenssissa Helsingissä keskiviikkona. (KUVA: kari pullinen)

Heapin mielestä lohkoketju oli vastaus juuri niihin ongelmiin, jotka häntä musiikkiteollisuudessa turhauttivat.

Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Inspiroiduin sen potentiaalista.”

Ongelmat ovat tällaisia: Kappaleiden tekijänoikeustiedot ovat epätarkkoja, niissä on virheitä ja niistä on erilaisia versioita eri musiikkipalveluissa. Sen takia korvauksetkaan eivät aina päädy niille, joille ne kuuluisivat.

Musiikintekijöillä ei itsellään ole mahdollisuutta hallita ja korjata näitä tietoja esimerkiksi erilaisissa musiikin striimauspalveluissa eikä välttämättä edes mahdollisuutta päästä tarkistelemaan kuuntelukertoja.

Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Korvauksien saaminen digitaalisista musiikkipalveluista saattaa kestää jopa pari vuotta, ja monesti iso osa niistä katoaa matkalla erilaisille välikäsille.

Uusi systeemi palauttaisi musiikintekijöille oikeuden omaan dataansa.

Imogen Heap päätyi ideaan musiikintekijöiden omasta verkkoalustasta, joka rakentuisi lohkoketjun varaan. Sen nimi on Mycelia.

Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Ajattelin luovani jonkinlaisen kaikkivoivan jutun, joka lohkoketjun mahdollistamien älysopimusten avulla muuttaisi kappaleita rahaksi. Sitten tajusin, ettei se tule onnistumaan kuin joskus hamassa tulevaisuudessa.”

Ensin olisi luotava pohjaksi systeemi, jossa jokainen musiikintekijä on tunnistettavissa. Sitä varen Myceliaan on luotu Creative passport, joka on ikään kuin musiikintekijöiden digitaalinen identiteetti.

Musiikintekijä voi liittää sinne kaiken itseään koskevan tiedon teoksiensa lisäksi esimerkiksi profiilitiedoistaan, keikkakalenteristaan ja yhteistyökumppaneistaan.

Tiedot ovat avoimen rajapinnan ansiosta kaikkien musiikkiteollisuudessa mukana olevien hyödynnettävissä ja siirrettävissä heidän omiin järjestelmiinsä. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi Spotify tai Youtube voi hankkia kappaleiden tiedot Heapin luomasta systeemistä.

”Musiikintekijöiden ei tarvitsisi enää kirjoittaa samoja asioita sataan kertaan eri paikkoihin. Kun tieto olisi päivitetty Creative passportiin, se olisi kaikkien saatavilla, käytettävissä ja varmasti oikein.”

Tämä palauttaisi musiikintekijöille oikeuden omaan dataansa.

”Sitra on ainoa taho, joka on rahoittanut meitä.”

Mycelian kautta artistit olisivat myös halutessaan eri toimijoiden tavoitettavissa, esimerkiksi kun vaikkapa elokuvaan etsitään tietynlaista musiikkia.

Nykyään musiikkiteollisuus on rakentunut niin, että tällaiset mahdollisuudet kasautuvat Imogen Heapin mukaan niille, jotka ovat jo ennestään tunnettuja, kuten hänelle itselleen.

Eikä valtava enemmistö musiikintekijöistä edes ole musiikkiteollisuuden piirissä, koska heillä ei ole levy-yhtiötä tai julkaisijaa musiikilleen, hän sanoo.

Mycelia on myös heitä varten.

Imogen Heap on tunnettu siitä, että hän hyödyntää kekseliäästi teknologiaa musiikin tekemisessä. (KUVA: kari pullinen)

Kun Imogen Heap kertoi kesällä 2018 projektistaan Future Fest -tapahtumassa Lontoossa, yleisössä olivat Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran reilun talouden johtava asiantuntija Tiina Härkönen sekä Jaana Sinipuro, joka on vastuussa Sitran Ihan-hankkeesta.

Osana Ihan-hanketta Sitra rahoittaa erilaisia reilua datataloutta edistäviä projekteja.

”Tajusimme, että Imogen Heap puhuu ihan suoraan niistä asioista, joita haluamme olla edistämässä”, Härkönen sanoo.

Heapin puheen jälkeen he kävivät Mycelian ständillä juttusilla.

Loppuvuodesta 2018 Imogen Heap lähetti Myceliasta hakemuksen Ihan-hankkeeseen. Mycelia sai 100 000 euron rahoituksen, jonka Sitra maksaa osissa aina tiettyjen väliaikatavoitteiden täyttyessä.

”Sitra on ainoa taho, joka on rahoittanut meitä. Kaikki muu on mennyt omasta taskustani. Se on iso asia meille ja antaa uskoa tälle hankkeelle”, Heap sanoo.

Hän kertoo, että Mycelia on ”non-profit” eli voittoa tavoittelematon projekti, koska muuten siitä tulisi jälleen vain yksi välikäsi musiikintekijöiden ja siitä maksavien toimijoiden väliin.

”Pian alamme syöttää tietoja järjestelmään ja testaamaan, miten tämä toimii. Ensi vuoden alussa Creative passport menee julkiseksi.”

Heap on järjestänyt noin 50 kaupungissa ympäri maailmaa työpajoja.

Oikeastaan ei ole yhtään yllättävää, että tällaista kunnianhimoista projektia on kehittämässä juuri Imogen Heap. Heap on tunnettu siitä, että hän hyödyntää mielikuvituksellisesti teknologiaa musiikin tekemisessä.

Hän on esimerkiksi kehittänyt yhdessä työryhmän kanssa kahdeksan vuoden ajan Mimu-nimisiä sensorikäsineitä, joita hän käyttää keikoilla syntetisaattoreiden ja muiden elektronisten instrumenttien sekä äänisignaalien ohjaamiseen.

Mimu-hansikkaat ovat nykyään myynnissä kenelle tahansa.

Lue lisää: Imogen Heap toi lavalle teknologian ihmeet ja osoitti, miten ihmisääni on yhä niitä suurempi

Myceliaan liittyen Heap on järjestänyt noin 50 kaupungissa ympäri maailmaa työpajoja, joihin hän on kutsunut muita musiikintekijöitä.

”Huonoimmillaan työpajaan on ilmestynyt viisi ihmistä. Mutta monet ovat olleet todella suosittuja.”

Helsingissä tällainen työpaja oli viime talvena.

Mycelian tulevaisuus riippuu ennen kaikkea siitä, miten innoissaan musiikintekijät lähtevät siihen mukaan.

”Nyt tämä rakentuu sen varaan, miten onnistumme jakamaan visiotamme. Koko projekti voi vain soljua huomaamatta ohi tai sitten tämä alkaa levitä kuin kulovalkea.”

Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Seuraa uutisia tästä aiheesta

 

Content retrieved from: https://www.hs.fi/teknologia/art-2000006253248.html.

YLE 27.1.2018 Lohkoketjut demokratisoivat internetin ja mullistavat maailman

Lohkoketjut demokratisoivat internetin ja mullistavat maailman – mutta huomaammeko mitään?

Lohkoketjuista luvataan koko internetin mullistavaa teknologiaa. Toistaiseksi konkreettisia sovelluksia on vähän. Tulevaisuuden uskotaan kuitenkin rakentuvan lohkoketjuista.

Lohkoketjuteknologia

blockchain-grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Google omistaa kaikki tekemäsi internethaut. Facebook omistaa kaikki tykkäyksesi ja listat kavereistasi. Amazon omistaa kaikki tiedot ostoksistasi ja Netflix katseluhistoriasi. Tiedot ovat sinusta, mutta eivät sinun.

Mitä jos kaikki teknologiajättien palvelimille kertynyt data olisikin sinun hallussasi? Kaikki henkilökohtainen datasi löytyisi kryptattuna tietokannasta tai omalta kotikoneeltasi. Halutessasi voisit antaa Facebookille tai sen kilpailijalle luvan lukea tietojasi. Korvausta vastaan tietysti.

Tämä on mahdollista lohkoketjuteknologian avulla.

Lohkoketjuteknologia on viime aikoina herättänyt kiinostusta monissa piireissä. Siitä povataan seuraavaa mullistusta internetin ja älypuhelimien jälkeen. Kryptovaluuttojen taustalla pyörivä teknologia on myös tuomittu hypeksi, joka ei ole vielä tuottanut yhtäkään konkreettista sovellusta.

Mikä lohkoketju oikein on, ja miten se tulee muuttamaan maailman?

Konsepti lähes 30 vuoden takaa

Ajatus lohkoketjusta esiteltiin 1990-luvun alussa, kun amerikkalaistutkijat Stuart Haber ja W. Scott Stornetta pohtivat, miten digitaalisia tiedostoja pursuavassa maailmassa dokumenttien muokkaushistoria voidaan varmistaa pitäen samalla niiden sisältö salattuna. Ratkaisuksi tutkijat konseptoivat dokumenttien tiivisteistä (sekalaisen merkkijonon synnyttämä yksilöllinen tunniste) muodostettavan ketjun, joka jaetaan satunnaisille käyttäjille aikaleimattavaksi.

Otetaan esimerkiksi ryhmä laboratoriotutkijoita. Joka päivän päätteeksi jokainen tutkija tekee tiivisteen muistiinpanoistaan kirjoittamalla jokaisen rivin ensimmäisen kirjaimen tai numeron peräkkäin paperille. Paperit kerätään yhteen, minkä jälkeen tutkijat yhdessä hyväksyvät, että kaikkien paperit ovat kunnossa. Tämän jälkeen arvotut henkilöt leimaavat tiivisteet ja ne kiinnitetään vierekkäin laboratorion seinälle.

Nyt laboratoriotutkijat eivät voi jälkikäteen muuttaa omia muistiinpanojaan, koska silloin ne eivät enää täsmäisi seinällä olevien tiivisteiden kanssa.

Ongelmaksi tosin muodostuu seinätilan puute. Haber ja Stornetta sisällyttivätkin pian konseptiinsa tiivistepuun, joka mahdollistaa tiivisteiden kokoamisen yhteen, uudeksi tiivisteeksi. Toisin sanoen laboratoriotutkijoiden muistiinpanojen tiivisteet laitetaankin laatikkoon, joka leimataan ja asetetaan hyllylle eilisen laatikon viereen. Jokaisessa laatikossa on viittaus edelliseen laatikkoon, jolloin ne muodostavat ketjun, jonka järjestystä ei voi muuttaa.

Konsepti nykyisestä lohkoketjusta oli valmis.

Herra Nakamoton kapina finanssimaailmaa vastaan

Kesti lähes 20 vuotta, että lohkoketju kehittyi konseptista toteutuksen tasolle. Homma lähti rullaamaan marraskuussa 2008, kun Satoshi Nakamoto -nimen taakse piiloutunut henkilö tai ryhmä julkaisi kryptografiaan vihkiytyneellä postituslistalla artikkelin Bitcoin: A Peer-to-Peer Electronic Cash System (siirryt toiseen palveluun) (Bitcoin: Vertaisverkkoon perustuva sähköinen valuuttajärjestelmä). Artikkelissaan Nakamoto linjasi Haberin ja Stronettan työhön perustuvan, ilman välikäsiä toimivan maksujärjestelmän konseptin ja tekniset yksityiskohdat. Muutama kuukautta myöhemmin hän julkaisi ensimmäinen version bitcoin-kryptovaluutasta.

Bitcoinin synty oli merkittävä tapaus. Lohkoketjun avulla siitä tuli ensimmäinen virtuaalivaluutta, joka ei tarvinnut luotettavaa hallinnoijaa, eli esimerkiksi pankkia vahvistamaan transaktioita. Samalla se ratkaisi virtuaalivaluuttojen ongelman, jossa yksi “tokeni” eli rahake kopioidaan ja käytetään useaan kertaan.

Grafiikka

 

Yle Uutisgrafiikka / Laura Koivunen

Bitcoinin, ja lohkoketjun, ytimessä on ajatus jaetusta tilikirjasta, johon kaikki tapahtumat kirjataan aikajärjestyksessä. Kaikki kirjataan ja mitään ei poisteta. Tilikirjan paikkansapitävyys varmistetaan monimutkaisilla laskutoimituksilla, joita niin kutsutut louhijat ratkaisevat tehokkailla tietokoneillaan. Kun louhija saa laskutehtävän ratkaistua, muut louhijat varmistavat sen ja tapahtumat tiivistetään lohkoksi, joka liitetään edellisen lohkon perään. Palkaksi tilikirjan ylläpitämisestä louhijat saavat bitcoineja.

Ympäri internetiä jaettua tilikirjaa on mahdoton väärentää, koska tässä onnistuakseen kaikki kopiot tilikirjasta pitäisi väärentää. Poikkeavat tilikirjat hylätään automaattisesti. Kuka tahansa voi ladata koneelleen koko bitcoinin tilikirjan ja kuka tahansa voi ostaa tai myydä bitcoineja.

Sääntelystä vapaa bitcoin syntyi sopivaan aikaan. Asuntomarkkinoiden synnyttämä finanssikriisi oli lähtenyt leviämään Yhdysvalloista maailmalle, ja ihmisten luottamus kriisistä vastuussa oleviin pankkeihin, luottolaitoksiin ja vakuutusyhtiöihin oli romahtanut. Matemaattisesti varmennettu arvojärjestelmä kuulosti monesta taivaan lahjalta.

Bitcoin-buumista lohkoketjuhuumaan

Bitcoin todisti nopeasti, että lohkoketjuteknologia toimii. Kesti kuitenkin lähes kymmenen vuotta ennen kuin kiinnostus uutta teknologiaa kohtaan heräsi kryptovaluuttojen ulkopuolella. Kun kiinnostus virkosi, se levisi kulovalkean lailla.

Kaikkialle.

Viime joulukuussa amerikkalainen jääteetä valmistava Long Island Iced Tea Company kertoi vaihtavansa yrityksen nimeksi Long Blockchain Corporation. Juomavalmistaja ilmoitti epämääräisesti keskittyvänsä jatkossa lohkoketjuteknologian hyödyntämiseen. Ilmoituksen jälkeen jäätee-firman osake kolminkertaisti arvonsa.

Yhtymäkohtia 2000-luvun alun it-kuplaan on vaikea olla näkemättä.

Lohkoketjuteknologian luvataan muuttavan kaiken perinteisestä pankkitoiminnasta logistiikkaan ja äänestämiseen. Suuria lupauksia ovat seuranneet suuret rahasummat. Tämä on synnyttänyt huuman, jossa ratkaisu jokaiseen ongelmaan löytyy lohkoketjusta.

– Tällä hetkellä tuolla on todella kiinnostavia aitoja teknologisia innovaatioita ja sitten hirveä määrä kaikenlaista kamaa, joissa ei tarvita lohkoketjua tai lohkoketju oikeastaan haittaa sitä käyttäjäkokemusta, sanoo lohkoketjuasiantuntija Teemu Päivinen.

Suomalaisen bitcoin-kauppapaikka Coinmotionin alkuperäinen perustaja Päivinen katsoo, että huuman ruokkima opportunismi luo varjon lohkoketjuteknologian ylle. Toisaalta ylikierroksilla käyvä hype on myös mahdollistaja.

– Se mikä tässä hypessä on hyvää, niin jollakin näiden teknologioiden kehitys pitää rahoittaa. Esimerkiksi sijoitukset kryptovaluuttoihin omalta osaltaan varmistavat sen, että saadaan investointeja niihin teknologioihin ja bisnemalleihin, joita pitää kehittää, huomauttaa pitkään webin hajauttamisen kanssa työskennellyt Haja Networksin perustaja Samuli Pöyhtäri .

Höyrymoottori kryptovaluutan pyörittäjänä

Toistaiseksi käyttökelpoisia lohkoketjuteknologiaan perustuvia sovelluksia on vähän. Päivinen ja Pöyhtäri muistuttavatkin, ettei teknologia ole vielä läheskään valmis. Tällä hetkellä alalla keskitytään infrastruktuurin rakentamiseen. Se vaatii vielä paljon koodin kirjoittamista, verkkoprotokollien kehittämistä ja tiedostojärjestelmien suunnittelua.

Yksi suurimmista teknisistä haasteita on skaalautuvuus, eli miten lohkoketjujen lujuus varmistetaan, kun käyttäjämäärät kasvavat. Tämä ongelma tulee hyvin esille bitcoinin kohdalla.

Kryptovaluuttojen ykkönen kykenee suorittamaan seitsemän transaktiota sekunnissa – teoreettisesti. Todellisuudessa transaktioiden määrä pyörii neljässä. Samassa ajassa luottokorttijätti Visa suorittaa keskimäärin 4 000 tapahtumaa. Innokkaimmat bitcoinin kannattajat uskovat, että tulevaisuudessa kryptovaluuttaa poistaa välikädet maksuliikenteestä ja tekee pankeista ja luottolaitoksista turhia, mutta toistaiseksi siitä ei ole syrjäyttäjäksi.

Toinen suuri haaste liittyy lohkoketjujen varmistusprosessiin, eli tapaan, jolla verkossa päästään lopputulokseen siitä, mitä seuraavaan lohkoon kirjataan. Kun luotettava välikäsi otetaan pois yhtälöstä, luottamus täytyy luoda koneellisesti. Esimerkiksi bitcoin-transaktioiden varmistaminen vaatii monimutkaisten laskutoimitusten ratkaisemisen. Tätä louhijoiden suorittamaa prosessia kutsutaan työtodistukseksi (Proof-of-work) ja se vie paljon sähköä. Neljän bitcoin-tapahtuman varmistamiseen kuluu kymmenkertainen määrä sähköä verrattuna Visan 4 000 tapahtumaan.

Työtodistus-malli on varmistusprosessien höyrymoottori: ensimmäinen ratkaisu, joka on luotettava, mutta samalla erittäin tehoton.

– Moni lohkoketjuteknologian kehittäjistä ja tutkijoista on sitä mieltä, että proof-of-work ei tule olemaan pitkänaikavälin ratkaisu, sanoo Samuli Pöyhtäri.

Parempaa tapaa konsensuksen saavuttamiseen ei ole kuitenkaan vielä keksitty. Yksityisissä lohkoketjuissa, joissa luottamuspulaa on vain nimeksi, peliteoreettista kauhuntasapainoa ei tarvitse luoda laskentatehon kautta. Tällöin myös sähkökulutus pysyy kurissa. Julkisissa lohkoketjuissa konsensus vaati matematiikkaa. Yhdeksi ratkaisuksi on kaavailtu laskutoimitusten jakamista kaikille verkossa toimiville tahoille.

Matematiikkaan me luotamme

Keskeneräisyydestä huolimatta joitakin lohkoketjupalveluita on kuluttajille jo tarjolla. Yksi niistä on pilvipalvelu nimeltään Sia, jossa tiedostot tallennetaan pienissä palasissa ympäri internetiä yhden tietokannan sijaan. Päällisin puolin Sia ei eroa perinteisistä pilvipalveluista muutoin kuin edullisella hinnallaan. Pinnan alla ero on kuitenkin merkittävä.

Perinteisessä eli keskitetyssä tietokannassa käyttäjät tunnistautuvat tiedostojärjestelmän ylläpitäjälle (esimerkiksi Dropbox), joka antaa pääsyn niihin järjestelmän osioihin, joihin käyttäjällä on oikeus. Järjestelmässä olevaa tietoa voidaan lisätä, lukea, muokata tai poistaa käyttäjän tai ylläpitäjän toimesta: käyttäjä voi ladata lomakuvansa pilvipalveluun, poistaa tärähtäneet kuvat ja talven pimeinä iltoina katsella kuvia muistellen parempia aikoja. Pilvipalvelun ylläpitäjä vahtii, etteivät muut pääse katsomaan kuvia. Käyttäjä siis luottaa kuvansa ylläpitäjän säilytettäväksi.

Lohkoketjussa käyttäjän tarvitsee luottaa vain matematiikkaan.

Sian kaltaisessa lohkoketjuteknologiaan perustuvassa pilvipalvelussa tiedostojärjestelmä on hajautettu, eikä sillä ole yhtä ylläpitäjää. Kuka tahansa voi korvausta vastaan luovuttaa kovalevytilaa palvelulle. Kun joku lataa lomakuvansa Siaan, se pilkkoo datan, salaa sen ja levittää sen kovalevyille eri puolille maailmaa. Koska Sialla ei ole ylläpitäjää, ainoastaan käyttäjä pääsee käsiksi kuviin.

Avaimen kuviinsa käyttäjä saa lohkoketjun välityksellä. Samalla periaatteella kuin bitcoineja siirrellään käyttäjiltä toisille.

Tällaisen hajautetun tietokannan merkittävin etu on korkea vikasietokyky. Järjestelmä ei kaadu, vaikka osa siitä joutuisi esimerkiksi verkkohyökkäyksen kohteeksi.

Tulevaisuus on muutaman vuoden päässä

Tähän mennessä lohkoketjuja käyttävät sovellukset eivät ole tarjonneet arkielämää mullistavia palveluita. Ajan myötä tämä voi muuttua. Konsulttiyhtiö Accenture ennustaa lohkoketjun kypsyvän yleisesti käytettäväksi teknologiaksi vuoteen 2025 mennessä.

Tuolloin hajautettu verkko voi esimerkiksi haastaa Amazonin kaltaiset verkkokauppajätit, joiden liiketoiminta perustuu välikätenä toimimiseen. Lohkoketjujen maailmassa pienikin yrittäjä voi lähteä kilpailemaan jättiläisiä vastaan, kun luottamus ostajan ja myyjän välillä voidaan synnyttää matemaattisesti.

Voisiko lohkoketjuteknologia syrjäyttää Amazonin?

– Kyllä minä näen sen mahdollisena, mutta silloin sen uuden palvelun käyttäjäkokemuksen pitää olla sama tai parempi, mikä on todella haastavaa, Teemu Päivinen toteaa.

Teknologian historiassa uudet innovaatiot ovat usein ajaneet vanhat jättiläiset ahtaalle. Amazon syrjäytti ensin kivijalkakirjakaupat ja sen jälkeen lähti valtaamaan muita markkinoita. Suoratoistopalvelu Netflix teki hetkessä videovuokraamoista tarpeettomia.

Ne loivat palveluillaan niin paljon lisäarvoa, että kuluttajat olivat valmiita muuttamaan käyttäytymistään. Jos lohkoketjusovellukset haluavat haastaa jätit, niiden pitää luoda roppakaupalla lisäarvoa palveluillaan. Vielä näin ei ole.

Toisaalta lohkoketjujen vahvuuden uskotaan löytyvän aivan uudenlaisista palveluista. Sitä minkälaisia ne ovat, on tietenkin vaikea ennustaa.

Mitä tämä kaikki tarkoittaa?

Mullistaako lohkoketju siis tavallisen suomalaisen elämän?

Kyllä, ehkä, ei.

Lohkoketjuteknologiaan perustuvaa kaupankäyntijärjestelmää asuntokauppaan kehittävän Tomorrow Labsin lohkoketjuasiantuntija Juha Viitala ennustaa teknologian yleistyvän tulevaisuudessa siinä määrin, että koko termi ‘lohkoketju’ tulee katoamaan. Vallankumous tapahtuu konesaleissa piilossa peruskäyttäjältä.

– Lohkoketju mahdollistaa uusia asioita, kyllä, mutta se ei dramaattisesti muuta käyttökokemusta, niin kuin vaikkapa internet on muuttanut pankkipalvelut, Viitala kuvailee.

Ennemminkin Viitala näkee lohkoketjun internetin päälle levittyvänä arvokerroksena, joka mahdollistaa arvon käsittelyn samalla tavalla kuin nyt käsittelemme informaatiota. Se siis mahdollistaa turvallisen tavan säilyttää, välittää ja vastaanottaa arvoja internetissä ilman kolmatta osapuolta.

Tämä arvokerros mahdollistaa esimerkiksi sähköautojen latausverkoston, jossa yksityiset ihmiset voivat ilman välikäsiä tarjota menovirtaa toisilleen. Hinnat, lataustiedot ja maksut kulkevat lohkoketjussa.

Grafiikka

 

Kaikki hallinnointi tapahtuu älykkäiden sopimusten kautta. Ne ovat yksinkertaistettuna koodimuodossa olevaa sopimusjuridiikkaa. Kun akku lopussa naapurin pihaa kurvaava sähköauton omistaja hyväksyy puhelimellaan naapurin asettaman lataushinnan, älykäs sopimus aloittaa auton lataamisen ja hoitaa maksun naapurille. Se myös vahvistaa, ettei hinta muutu kesken latauksen.

Sähköauton lataaminen naapurin sähköllä ei kuulosta mullistavalta, mutta sen mahdollistavan luotattamuksen luominen on merkittävä saavutus. Kun se joskus saavutetaan.

Kiinnostus herännyt myös päättäjien keskuudessa

Suomessa, missä luottamus viranomaisiin ja kolmansiin osapuoliin on yleisesti korkealla, ei lohkoketjuteknologian tuoma välikädettömyys mullista elämää samalla tavalla kuin epävakaassa ja enemmän korruptoituneessa maassa, Viitala arvelee.

– Meillä ensivaiheen vau-elämyksiä tulee vähemmän kuin kehittyvissä valtioissa. Maailmassa on kuitenkin kaksi miljardia ihmistä, jolla on älypuhelin, mutta ei pääsyä markkinoille. Lohkoketjujen kautta he pystyvät ensimmäistä kertaa esimerkiksi tallentamaan rahansa jonnekin, Viitala toteaa.

Meillä sen sijaan lohkoketjuteknologia enemmänkin virtaviivaistaa monimutkaisia prosesseja.

Suomessa vallitsevaa luottamusta voidaan hyödyntää lohkoketjuteknologian kehittämisessä ja levittämisessä. Viranomaisten operoiman oman lohkoketjun kautta teknologia voitaisiin esitellä luotettavasti kansalaisille.

– Sanoisin, että lohkoketjut tulevat olemaan iso mullistus, jos siinä ei ole mukana, mutta jos siihen pääsee mukaan ja osaa hyödyntää sitä teknologista kehitystä, niin silloin se ei ole mullistus vaan siitä tulee osa jokapäiväistä elämää, pohtii Samuli Pöyhtäri.

Suomessa poliitikot ovat heränneet lohkoketjujen kilinään. Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi viime syyskuussa selvityksen lohkoketjuteknologian hyödyntämisestä liikenteessä ja viestinnässä. Valtioneuvosto julkaisi alkuvuodesta VTT:ltä tilatun selvityksen lohkoketjuteknologian mahdollisuuksista sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Poliitikkojen kiinnostus aiheeseen on tärkeää, sillä lainsäädännön suhtautuminen hajautettuihin järjestelmiin tulee vaikuttamaan paljon teknologian kehitykseen.

Selvityksissä lohkoketjuratkaisujen odotetaan lisäävän viranomaistoiminnan avoimuutta, pienentävän kustannuksia ja suojaavan kriittistä infrastruktuuria kyberhyökkäyksiltä. Heti perään kuitenkin painotetaan, että teknologia on vasta kehitysasteella.

Vielä toistaiseksi tietomme pysyvät teknologiajättien tietojärjestelmissä.

Lue myös

Maailman kryptovaluuttojen arvo on jo liki 700 miljardia dollaria – asiantuntijat kertovat, mitä kryptohuuma tuo tullessaan

Bitcoin on tuomittu kuplaksi, mutta samaa teknologiaa käytetään pian asuntokaupassa, kuljetuksissa, viennin rahoituksessa ja jopa sotessa

 

Content retrieved from: https://yle.fi/uutiset/3-10027239.